Tiskillä Q&A - Ville Liikanen
Q: Kuka olet? Missä asut ja mistä olet kotoisin?
A: Olen Liikasen Ville ja ikää taulussa 34 vuotta. Pidän itseäni Hämeenlinnalaisena, jossa nuoruuteni vietin (vaikka Vantaallahan oikeasti olen syntynyt). Helsinkiin muutin journalismin AMK-opintojen perässä tammikuussa2004.
Q: Kerro itsestäsi lyhyesti?
A: Varmaankin voisi sanoa, että tosi nälkäinen tuon matkailun suhteen ollut aina. Siitä on tietysti iso kumarrus myös koko alan valintaan ja työpaikkaan, että on ollut mahdollisuus noin hemmetisti nähdä erilaisia ympäristöjä ja kulttuureita. Tykkään myös paljon livemusiikista hyvinkin laidasta laitaan. Sekä futiksen pelaamisesta että toljottamisesta stadionilla tai telkkarista.
Q: Kauan olet ollut alalla ja missä työskentelet tällähetkellä?
A: Alalla menee nyt 15. vuosi. Tällä hetkellä vastaan Hotelli Kämpin baaritoiminnasta. Kämpissä tulikin viime keväänä täyteen tasan 10 vuotta.
Q: Mitkä ovat olleet tärkeimmät työpaikkasi tai käännekohdaturallasi? Miksi ja milloin?
A: Kämppiin tulin hyvin raakileena. Siellä olen oppinut ihan hirmuisen paljon: asiakaspalvelusta, cocktaileista, kokonaisuuksien hallitsemisesta, paineensietokyvystä, tiimipelaamisesta ja vaikka mistä. Ennen Kämpin duunia isoin heräte minulle oli yökerhomaailmasta siirtyminen Mecca-nimiseen ravintolan, klubin ja cocktail loungen ristisiitokseen. Se oli aikansa tyylikkäimpiä paikkoja, ja uskoisin, että konsepti toimisi tänäkin päivänä. Plokkasin, bar-bäkkäsin ja siirryin oppimaan tiskin taakse. Siellä oli kovia mestareita tuolloin joilta imeä vaikutteita.
Q: Miten päädyit alalle? Onko sinulla alan koulutusta?
A: Opiskelin toimittajan ammattiin ja tarvitsin töitä. Tein mitä vaan. Myin Tikkurilan Shellillä hodareita ja bensaa yön sankareille, laskin Alepoissa inviksiä ja ensimmäinen ravintola-alan työvuoro oli Ympyrätalon Rosson lounasvuorossa tiskarina. Pikkuhiljaa aloin duunata yökerhoissa plokkausta, joissa osoitin ahkeruudella paikkani alalla. Baarimestarin EAT:n suoritin Kämp-uran alkutaipaleella Juha Haaviston oppilaana.
Q: Mikä tai minkälainen on lempibaarisi, jossa viettää iltaa?
A: Tunnelmaltaan lämminhenkinen, jossa ystävällismielinen henkilökunta. Musiikki, palvelu ja tunnelma on minulle loppupeleissä oikeastaan tärkeintä. Tai siis harvemmin hakeudun tiettyyn paikkaan vain pelkästään juoman perässä vaan muut virikkeet mielessä. Mieleenpainuvat lokaatiot toki miellyttävät myös, kuten vaikkapa hämyinen kellaribaari tai nätti rantabaari.
Q: Kuka/ketkä on ollut urasi aikana mentori sinulle, miten ja miksi?
A: Monia upeita ja erilaisia tyyppejä saanut seurata töissä vierestä. Kuten vaikkapa Andy Cioancan omistautumista ja vieraanvaraisuutta, Harri Keon ideointikykyjä tai Juha Haaviston tarkkaa drinkin nostamista. MyösTony Vihervaaran uran kulkua ja nousua on ollut hieno seurata vanhana servisekaverina. Samoin nykyisessä meidän Kämpin työporukassa on ihan upeita luottoserviittörejä, joiden työtä arvostan.
Q: Mitä haluat saavuttaa urallasi?
A: Hirveästihän on ylipäätään vielä opittavaa ja tehtävää. Kyllä se joskus siintää silmissä oman paikan perustaminen, voisi olla, että ulkomaille jos sellainen mahdollisuus tulisi. Yksi haave voisi olla omien kiinnostusten ja osaamisalueiden yhdistäminen jollain tapaa: matkailun,kirjoittamisen ja baaritoiminnan kombinaatio.
Q: Mikä tällä hetkellä on trendikästä? Minkä uskot olevan tulevaisuudessa trendikästä?
A: Tietenkin yhtenä suuntana on ollut laadukkaiden craft beer- ja viinibaarien tuleminen. Samoin hotellibaarit tulevat olemaan matkailun kovan nosteen myötä uudelleen keskiössä. Tänä vuonna putkahtaa ainakin Helsingissä tarkkaan hiottuja ja kohdennettuja cocktail-konsepteja lisää, mikä on mahtavaa. Mutta ylipäätään tunnelmaan ja palvelukokemukseen, fiilikseen, tullaan keskittymään tulevaisuudessa ensisijaisesti. Se muuten mikä on aika merkillistä etenkin, jos Stadin ydinkeskustaa ajattelee, on klubi-innovaatioiden köyhyys. Aika heikkoa on toiminta 02 jälkeen ytimessä. Vaikuttaa olevan hankala bisnes. Toki harvemmin nykyään sitä itse yömyöhään jaksaakaan, mutta noin liiketoiminnan kannalta tämä yön ideaköyhyys ihmetyttää.
Q: Mitä pidät tärkeinä piirteinä joilla pärjätäravintola-alalla?
A: Ahkeruus - laiskat tyypit eivät hektisissä baariympäristöissä pärjää eikä jaksa.
Innokkuus - ne ketkä aidosti innostuvat ja ovat avoimiaoppimaan, huomataan.
Ystävällisyys - mikään perseennuolija ei kannata olla, mutta ystävällisyys sekä työn asiakaspalvelussa, että kollegoita kohtaan on hyvin myönteinen piirre.
Pelisilmä - työmme on täynnä haastavia tilanteita, joita ei opi kirjasta eikä käskyttämällä, vaan itse reagoimalla ja käytännölllisesti järkeilemällä.
Q: Jos voisit nyt antaa joitain vinkkejä itsellesi kun olit juuri aloittamassa ravintola-alaa, niin minkä vinkin antaisit?
A: Olin varsinkin aikoinaan melko äkkipikainen persoona, että semmoista lehmän zen-tilaa enemmän.
Q: Mikä on paras muistosi ravintola-alalta?
A: Pro-palkinnon voittaminen vuonna 2017. Olin aina ihaillen katsonut gaalaa ja sen esimerkillistä työtä tehneitä voittajia. Merkitsi minulle todella hirmuisen paljon saada tällainen tunnustus alan keskuudesta.
Q: Mistä olet kiitollinen ravintola-alalle?
A: Työ on niin sosiaalista itse työpaikalla upeiden työkavereiden kuin siviilissä mainioiden alan persoonien kesken. Tällaiselle lähtökohtasesti aika tuppisuulle kundille se on rikastuttava asia. Myös vaikkei tässä mitään rikkaita tosiaankaan olla, niin melko prestigen elämänkaaren matkailuineen kaikkineen tämä työ on edesauttanut.
Q: Mistä olet saanut nauttia kun olet ollut osana ravintola-alaa?
A: Tuli jo tuossa edellisessä. Mutta sen lisäksi Tony Klärckin ihanista jutuista ja juomista erinäisten tiskien takana.
